1-3-tilanteen karvaukset

Johdanto

1-3 -tilanne kuuluu pesäpallon ns. toissijaisiin tilanteisiin. Sisäpelin kannalta 1-3 -tilanne on pelin mahdollistaja esimerkiksi 0-2- ja 0-3-tilanteiden kentällemenojen ja onnistuneiden kopinnostojen ohella. Peliä harvoin voitetaan näissä tilanteissa, mutta pahimmillaan peli puuroutuu pahemman kerran näiden sakatessa. Esittelen tässä blogissani ulkokentän erilaisia tapoja pelata 1-3 -tilannetta hyvine ja huonoine puolineen.

Karvatako vai ei?

Karvauspäätös jää usein tekemättä tai karvataan korkeintaan yhdellä pelaajalla, jos:

  1. ykkösellä oleva etenijä pudotettaisiin kopinnostossa 2-pesälle
  2. ykkösellä oleva etenijä ei ole joukkueen pääetenijöitä
  3. etumiehellä tai etumiehillä ei ole merkittävää heittouhkaa tai jos etumiehet eivät ole poikkeuksellisen hyviä lyöjiä lukevia
  4. ulkopelijoukkueella on pitävä takatilanne
  5. sisäpelijoukkueella ei ole selvää ykköskotiuttaja
  6. lyömässä on taitava vaihtolyöjä ja pelinjohtajan luottopelaaja
  7. jos olet selvä ennakkosuosikki
  8. jos peli on hyvin hallussa
  9. vastustajan pelinjohtaja on pelityyliltään aggressiivinen ja yllätyksiin nojautuva

Jos päätetään karvata, pitää karvauksella olla selvä tavoite. Keskeisimmät karvauksen tavoitteet ovat välipalon tekeminen tai laiton lyönti, jolloin tilanteen purkaminen jää viimeiseen lyöntiin. Viimeisellä pelataan silloin tavallisesti ns. käännettyä kuviota (tappipelaaja siirtyy kakkospuolelle), jolloin taas haetaan ennen kaikkea ykköspaloa.

Yhden pelaajan karvaus

Yhdellä pelaajalla karvatessa muu ulkokenttä jää peruspaikoilleen, kakkospolttaja ottaa aavistuksen verran keskelle päin ja lähemmäksi. Yhden pelaajan karvaus lienee miesten Superpesiksessä yleisin tyyli häiritä 1-3 -tilanteen purkua. Yhdellä pelaajalla karvatessa päätavoitteen kuuluu mielestäni olla lyöjän sortuminen laittomaan lyöntiin. Paloja tulee harvoin, mutta ne ovat sitäkin maukkaampia. Yhdellä pelaajalla karvatessa lukkari voi antaa jopa puolikorkean syötön, etenkin kun halutaan lyönti laittomaksi.

Yhden pelaajan oikeaoppinen karvaus avaa hieman keski- tai 2-saumaa, mutta tähän karvaukseen yhä harvemmin ja harvemmin lähdetään ottamaan merkistä kotiin tai lyömään vapaata. Yhden pelaajan karvausta vastaan luotetaan etenijän hyvään lähtöön ja/tai lyöjän taitoon pelata yhtä pelaajaa vastaan. Yhdellä pelaajalla karvatessa koulukuntia on kaksi.

Ensimmäisessä tappipelaaja lähtee keskeltä ja pelaa ykkösrajavoittoisesti lukkarin lähtiessä kakkosrajanäpin perään. Toisessa tappipelaaja tulee ykköspesän kautta pesäuhkaa luomaan ja lähtee yleensä 1-rajasta keskelle päin toiveissa, että lyöjä erehtyy lyömään kakkosrajanäpin. Yhden pelaajan karvausta vastaan 1-rajanäppi on yleisin ja varmin vaihtoehto riittävän hyvälle etenijälle, koska onnistuneesta 1-rajanäpistä palo tehdään erittäin harvoin. Perus- tai hyvä etenijä saa yleensä 1-tilannetta paremmat lähdöt pesältä ja lyöjä luottaa tähän. Itse löin 90 %:sti yhden pelaajan karvaukseen 1-rajanäpin ja luotin näpin laatuun sekä etenijän jalkoihin. Harvoin, mutta silti joskus pelasin hyvää tappipelaajaa vastaan taka-avulla. Yleensä taka-apua ei kuitenkaan tarvittu, koska tappipelaajan oli tehtävä ratkaisu melko aikaisessa vaiheessa ja liikkeen näki syötön aikana sivusilmällä.

Lukkari rytmittää tavallisesti pelin niin, että sisäpelijoukkue joutuu pelaamaan liikkuvaa puolustusta vastaan. Syöttöhetkellä tappipelaaja lähtee 1-rajasta ja liikkuu syötön aikana keskelle ja 2-rajaan tai tulee vastaan ja liikkuu myöhästetysti 1-rajaan.

Jos tappipelaaja lähtee keskeltä, voidaan etenijää häiritä kahdella tavalla. Ensinnäkin, lukkari voi nypätä ja tappipelaaja koukata takaviistoon ykköspesälle, jos etenijä hakee erityisen hyviä lähtöjä. Toinen häirintätyyli on syöttää iso kenttäväärä 3-vahdin tullessa myöhästetysti ottamaan 1-pesä ja hakemaan kärpästä.

Yhden pelaajan karvausta vastaan kotiin otetaan tavallisesti kahdella eri tavalla tavalla:

  1. lyödään pallo tapin jaloista keskisaumaan syvimmän saumasta läpi tai syvimmän pelaajan rystylle
  2. pelataan staattista 2-polttajaa vastaan ohittamalla tappipelaaja tai lyömällä keskipomppu

Yhden pelaajan karvaus sopii esimerkiksi joukkueelle, kenellä on poikkeuksellisen hyvä, heittovoimainen ja peliä lukeva 1-vahti joka pystyy heittämään hyvin vaikeistakin asennoista. Esimerkiksi Joensuu on viime vuodet luottanut Iiro Kuosan erinomaisuuteen.

Kuvio 1: Yhden pelaajan karvaus

1 pelaajan karvaus-page-001

Yhden pelaajan karvaus 3-vahdin ottaessa pesäuhkaa

Muistan erään pelin Jyväskylän Hippoksella vuodelta 2012, kun Sotkamo sai meidät vaikeuksiin tällä karvauksella. Tappipelaajana oli joko Jimi Heikkinen tai Aki Orava. Tappipelaaja tuli lähelle ja keskelle, 3-vahti Antti Hartikainen tuli välillä valmiiksi, välillä myöhästetysti täyttämään 1-pesää.

Tässä kuviossa tavoitellaan jo paloa laittoman ohella. 1-pesältä ei näet saada niin hyviä lähtöjä kuin ensimmäisessä kuviossa. Jalostettu versio on ajoittaa syöttö 3-vahdin liikkeeseen. Kun 3-vahti tulee vastaan, joutuu kaaren 1-pesäapu nostamaan käden pystyyn pesäuhan vuoksi ja juuri kun käsi nousee pystyyn ja etenijä ottaa askeleen pesään päin, nousee syöttö ilmaan.

Tässä kuviossa tappipelaaja pelaa keskustan kautta ja lähtee liikkeelle lyöjän ensimmäiseen käden tiputukseen. Tähän kuvioon käyttäisin enemmän taka-apua, koska etenijän lähtöön ei voi luottaa niin paljon kuin ensimmäisessä versiossa. Esimerkiksi  2-puolen vauhdeista lyöty kääntönäppi on tähän karvaukseen tavallisesti hyvin toimiva lyönti.

Tämä karvaus sopii esimerkiksi aavistuksen puukätisempää pelaajaa vastaan tai kun etenijä on arka ottamaan lähtöjä 1-pesältä. Toimiva siis esimerkiksi kokemattomia pelaajia vastaan.

Kuvio 2: Yhden pelaajan karvaus 3-vahti kaverina.

 

3-vahti kaverina-page-001

Kahden pelaajan karvaus

Kahdella pelaajalla karvatessa rytmitys on kaksivaiheinen. Aluksi tappipelaaja tulee 1-rajaan tai 3-sauman kohtaan. Kun tappipelaaja on lukittu paikoilleen, lähtee sieppari tulemaan rajaa pitkin vastaan. Syöttö nostetaan ilmaan, kun sieppari on vielä liikkeessä vastaan. Tavoite on myöhästetyllä siepparin vastaantulolla luoda lyöjälle paniikki ja saada aikaan epäonnistunut lyönti, erityisesti lyhyeksi jäävä 2-rajanäppi.

2-polttaja tulee hieman keskemmälle ja 3-polttaja tulee vastaan ja auttaa keskustaan, kun etenijä lähtee liikkeelle. Juoksun paikka aukeaa kahdella tavalla:

  1. hyvälle 3-luukkulyönnille jää merkatun läpilyönnin paikka, tosin valveutunut 3-vahti pelaa kaukaa ja auttaa luukun puolelle. ‘
  2. merkatun tai vapaan lyönnin paikka jää 2-saumaan. 2-vahti ei voi auttaa juurikaan keskustaan, koska sieppari tulee vastaan

Hyvälle 1-rajanäpille jää vaihdon paikka, kun etenijä ottaa hyvät lähdöt. Myös etumiehet ohittava näppi tai löysä keskipomppu mallia Henri Puputti ovat varteenotettavia lyöntejä. Mielestäni ulkopelijoukkue on jo onnistunut, jos näitä lyöntejä joudutaan ottamaan käyttöön.

Pidän itse tästä karvauksesta erityisen paljon, palon ja laittoman uhka on todellinen, ja juoksun lyömiseen tarvitaan erittäin onnistunut lyönti. Tätä karvausta käyttäisin esimerkiksi silloin, kun seuraava lyöjä on joukkueen pääkotiuttaja ja riski kotiinotolle ei ole niin iso.

Kuvio 3: Kahden pelaajan karvaus

kahden pelaajan karvausf-page-001

Koko joukkueen karvaus

Koko joukkueen karvauksessa mennään lähes 1-tilannekuvioon. Tämä on äärimmäinen karvaus, jolla tavoitellaan paloa. Syöttö rytmittyy yleensä niin, että kun ulkopelaajat ovat juuri loksauttamassa kuviota paikoilleen, nostetaaan syöttö ilmaan.

Koko joukkueen karvausta käytetään tavallisimmin, kun ‘

  1. sisäpelijoukkueelle ei riitä yksi juoksu
  2. kun lyömässä on voimaton lyöjä
  3. kun sisäpelijoukkue haluaa rakentaa ajolähdön tietylle pelaajalle

Varsinkin naispesiksessä on yleistä, että 1-3 -tilanteeseen laitetaan 1-tilannekuvio päälle. Tämä kuvio saatetaan laittaa ajoissa päälle ilman loksautusta, jolloin tilanne on staattisempi.

Viritimme tätä kuviota Vimpelin kanssa Sotkamolle ja Jani Komulaiselle laihoin tuloksin. Merkki otettiin pois päältä ja Komulainen löi vapaan 2-puolen kova siepparia vastaan ja etenijä toi helpolta näyttävän juoksun. Muutenkin sotkamolaiseen pelityyliin kuuluu kovia 1-3 -karvauksia vastaan ottaa kotiin vapaalla tai merkatulla lyönnillä

Pesävahdit ovat tärkeässä asemassa tässä kuviossa. Vapaita yhden juoksun- ja läpilyöntiyrityksiä tulee enemmän kuin muihin kuvioihin ja jos pallo menee kopparille asti, on tuloksena juoksu. Kuvio vaatii siis hyvät pesävahdit sekä uskottavan heittokäden omaavan 2-kopparin, jotta ihan kaikilla vapailla ei tule juoksua.

Millä sitten purkamaan sumppua? Paitsi ottamalla merkkiä pois päältä tai otetaan kotiin, kelpaa edelleen hyvä 1-rajanäppi vaihtolyönniksi, koska 1-vahti on yleensä liikkeessä syötön noustessa ja tämä hankaloittaa suorittamista. Myös esimerkiksi siepparin yli lyödylle pompulle löytyy tilaa.

Kuvio 4: Koko joukkueen karvaus

koko joukkue-page-001

Lopuksi

Kaikki edellä mainitut karvaukset kuvasin niin, että karvaus lähtee 3-tilanteen Lippo-kuviosta. Karvausta voidaan varioida muistakin kuvioista tai karvaus saatetaan jättää päälle 1-2 -tilanteen jälkeisestä 1-3 -tilanteesta.

Etuna takatilannekuviosta lähtevästä karvauksesta on paitsi rytmityksen helpottaminen, myös se, että tällöin ollaan luonnollisilla takatilanteen paikoilla ja paremmassa valmiudessa pelata vapaita ja merkattuja kotiutuslyöntejä vastaan.

1-3 -tilanteen karvauksia katsotaan videolta ja joukkueet pyrkivät löytämään vaihdon tai  helpon juoksun paikkoja ulkokentästä. Siksi olisikin tärkeää, että karvauksia olisi useampia eri tilanteisiin, eri lyöjille ja eri etenijöille.